Tänään oli taas pimeä aamu, sellainen, joita syksyn tultua on ollut jo riittämiin. Kännykän herätyskello soitti sävelmäänsä armotta 5:10, ja minä raahauduin sängystäni. Into on oppinut käyttämään pilkkopimeää yötä hyväkseen, ja kömpii kenenkään huomaamatta nukkumaan Nikin tai Rompun viereen. Se ei voi tehdä sitä aiemmin, sillä Niki on hyvin tarkka alueestaan ja nukkumapaikastaan, ja yleensä Into joutuukin tyytymään sänkyni alla kovan lattian päällä nukkumiseen samalla, kun sen "isoveljet" nukkuvat milloin koirille ostamassani lastensängyssä, milloin pehmustetussa metallihäkissä, jonka ovi on aina avoinna. Tänään sain kuitenkin yllättyä iloisesti, sillä kun sytytin huoneeseeni valon, sain huomata, että Into nukkui koirien sängyssä - yhdessä Nikin kanssa! Mikä on siis jotain aivan uutta minulle.Oikeastaan Niki ei enää edes nukkunut, vaan vikisi surkeana, sillä se ei mukamas voinut hypätä alas, sillä lattialla sängyn edessä oli sohvatyyny. Ilmeisesti se oli siis juuri huomannut, että pieni punaturkki oli kömpinyt sen viereen, ja yritti poistua..
Navigaattorinkin ostin tuossa parisen viikkoa sitten, joten nyt kelpaa ajella treenipaikkoihin koirien kanssa, treenit kun usein on jossain ennalta tuntemattomassa paikassa minne on hankala löytää. Meillä on tällä hetkellä pieni treeniseuraongelma, sillä olen kahden seuran välillä siitä, kummassa jatkaa hakuharrastusta. Tällä hetkellä hakuilemme kerran viikossa (Hämeen Pelastus-ja Palveluskoirien treeneissä), mutta toisella seuralla (Hämeen Hakukoirilla) olisi tarjota treenejä kahdesti viikossa, ja tämän lisäksi vielä ohjattua tokoa. Olenkin jo ilmoittautunut Hämeen Hakukoirien arkitottiskurssille, jonne Inton lisäksi myös Niki on tervetullut!
Tällä viikolla hakuillaankin sitten paljon, koska aikeissa on tutustua Hämeen Hakukoirien toimintaan (kaksi kertaa tämän viikon aikana), ja lisäksi osallistua HPPK:n treeneihin, joissa olemme tähänkin asti käyneet.
Kommentit