Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin niin vauhdikkaasti, ettei blogiin kirjoittelulle ole jäänyt aikaa.
Nikin kanssa tilanne on rauhoittunut, vaikken ole saanut vieläkään kasaan sellaisia rahoja, joilla sen vieminen tutkimuksiin onnistuisi. Työnhaku jatkuu edelleen - toivotaan parasta!

Inton kanssa olen tehnyt silloin tällöin pieniä pyöräilylenkkejä, joiden tarkoituksena on pitää koiraa hyvässä kunnossa ja tuoda jotain sisältöä sen päivään. Teen tällä hetkellä palkatonta työtä opiskelujeni työssäoppimisjaksona, ja päivät ovat pitkiä. Ahkeraan treenaamiseen ei ole jäänyt aikaa, vaikka syytä olisi -olemme olleet noutotreeneissä, jotka eivät ole sujuneet ihan niin hyvin, kuin olisi voinut toivoa. Opeteltavaa on paljon -meillä molemmilla, joten täytyy toivoa, että saan pian raha-asiat kuntoon, ja pääsisimme jollekkin ohjatulle kurssille.
Noutojuttujen lisäksi olemme treenailleet hiukan tokoa. Otimme tutun treeniporukan kanssa yhdessä tavoitteeksi osallistua kuluvan vuoden aikana BH-kokeeseen, mikä onkin erittäin kunnianhimoinen tavoite ottaen huomioon tasomme ja nykyisen treenailutahtimme. Noh, tavoitteita on hyvä olla..

Spanielit ryhtyivät kokeilumielessä syömään raakaravintoa viikko sitten keskiviikkona. Toivoin, että poikien selvittämättömät moniallergiaoireet saataisiin vihdoin loppumaan uuden ruokavalion myötä -Romppu söi ja nuoli tassujaan taas entistä enemmän, kun taas Nikin vaikea korvatulehdus vain yltyi samalla kun sen iho hilseili ja kutisi. Voi olla, että kuvittelen, mutta mielestäni Nikin pitkään kestänyt korvatulehdus on alkanut jo helpottamaan, ja ainakin sen iho voi jo paremmin. Tähän voi vaikuttaa myös se, että sen pitkä ja paksu turkki vedettiin taas lauantaina aivan lyhyeksi, mutta uskon, että barfillakin on osuutensa asiaan.
Kallista barffaaminen tuntuu kyllä olevan, mutta koitan sitkeästi saada riittävästi rahaa kokoon, jotta barffaamista voidaan jatkaa ja todella todeta, onko se tuonut apua koirien terveysongelmiin.