Helmikuun 14. päivä suuntasin taas pitkän tauon jälkeen Inton kera Hyvinkäälle treenaamaan noutopuuhia Riikka -kasvattajan kanssa. En kuitenkaan koskaan päässyt perille saakka, sillä puolimatkassa jouduinkin nöyrtymään ja kääntymään takaisin kotiin päin häntä koipien välissä karmean ajosään takia! Ajokeli oli hirvittävä alijäähtyneen (?) veden takia, ja autoja hätävilkkuineen oli motarin varsi pullollaan. Minä kuuluin autoni kera siihen surkeaan joukkoon, joka ei yhtäkkiä nähnyt moottoritiellä metriäkään edemmäksi, ja niinpä minäkin sain ajaa autoni tien reunalle ja odotella, että pelkääjän paikalla istunut keponi sai auton lasin raaputettua puhtaaksi. Matkan jatkuttua kymmenisen metriä saimme jälleen pysähtyä ja toistaa ikkunan puhdistusrituaalia, ja pari kertaa näissä hankalissa tilanteissa oli aineksia vakavempiinkin onnettomuuksiin. En ollut riittävän uhkarohkea jatkamaan matkaa enää Hyvinkäälle, vaan ajoin nopeasti lähimmälle ABC:lle (Riihimäki) jossa odottelin jalat täristen tunnin verran ennen kuin lähdin takaisin kotimatkalle. Toki olin sen verran järjissäni järkytyksestäni huolimatta, että tajusin treenata Intoa ABC:n parkkipaikalla ja katoksessa. Siis lähinnä katsoin sen reaktiota ihmisiin BH-koetta silmällä pitäen ja pyysin siltä kontaktia häiriön alla, mikä onnistui mainiosti. Piru vie, eipähän nyt ainakaan ollut niin turha reissu kuin olisi voinut olla siksi ettei päästykkään Hyvinkäälle saakka! Ja herranjestas, kyllähän tuolla reissulla ainakin jotain oppi ajo-olosuhteista!

Viime sunnuntaina 28. helmikuuta uutta yritystä Hyvinkään suuntaan, tällä kertaa jopa huomattavasti paremmalla menestyksellä ja ihan Riikan ohjaukseen treenaamaan noutoja ja suuntakäskyjä.


Lunta oli melkoisesti, mutta se ei treenaamista estänyt!
Alun harjoituksissa koitettiin saada myös energiaa hiukan purettua..


Palautukset alkaa sujumaan jo mainiosti, ja Into alkaa oivaltamaan, että siitä damista voi ottaa ihan kunnolla kiinni, eikä se ole oikeasti mikään sikari..


Palkka on tietenkin tärkeässä roolissa, mutta aiheuttaa päänvaivaa noutotreeneissä. On hankalaa palkata noutotreeneissä koiraa, jolle paras palkka on ne yksinkertaisen ihanat damit. Tokossa paras palkka on lelut, samoin agilityssä, mutta noutotreeneissä leikkimisellä ei ole arvoa damien rinnalla!


 


Damit = parasta! JEE!


Tässä vielä Riikan koiran, Kepen, tyylinäyte vauhdikkaasta palautuksesta ja hyvästä otteesta!